Näitä kelejä odotellessa

Johan taas pelaa

Tämä blogi pitäisi kirjoittaa jollain muulla kuin aipädillä, mutten jaksa, kun alan kohta lukea aamun lehteä. Luin äsken Villsukkamummon mietteitä ja hän siinä valitteli liikaa kiltteyttä. Olenkohan jo oppinut pois tästä harmillisesta vaivasta. Vaikuttaisi, että alan olla vasta rakkikoira-asteella. Mutta se on hyvä alku.
Kahvi ei tänä aamuna maistu. Eikä kaurapuuro, josta eilen haaveilin. Mikään ei tunnu oikein miltään, mutta täytynee lähteä ulos katselemaan ja kuuntelemaan kevättä. Se saattaa tuoda pientä helpotusta tilanteeseen. Jollei auta, kävelen suoraan tuonne mäelle, joka keittiön ikkunasta kutsuvasti kurkistelee joka aamu. Se suorastaan houkuttaa kaatumaan kotirappusten eteen ja murtamaan ranteen. Värttinäluun alaosan. Kirjoitan muuten yhdeksänsormijörjestelmällä. Muuten teksti olisikin jo loppunut. Olen saanut vaaurista sen verran apuja, että peukalo täytyy jättää pois pelistä tunnottomana ja hervottomana, mutta muuten sormet toimii, ainakin etu- ja keski. Haha.
Ollaan tässä oltu ilman autoa parisen viikkoa ja asiaan täytyy saada pikainen korjaus, sillä hermot alkaa pettää yhdellä jos toisellakin perheen ihmisjäsenellä.

Synnytystuskia

Ajateltiin taas järkyttää tasapainoa Miukulassa ja mennä hakemaan kisuille kiusattavaksi minulle koiranpentu. Olemme sitä pohtineet pitkään. Ja minulla kun on niin korkea kynnys näissä asioissa, kun olen joutunut kokemaan pettymyksiä. Omaa syytä osaksi. Olen aina halunnut eläimiä ja entisessä elämässä kaikki ei ole olleet asiassa mukana. Kun sitten alkoi elämä muutenkin mennä pieleen, sai se heikoin eli perheen koira ensimmäisenä kärsiä, seuraavana olinkin sittenminä. Syyt koiran huonoon voitiin ja siitä luopumiseen meni tietenkin minun piikkiin. Nyt vasta alan tajuta, että vika ei aina välttämättä ollutkaan minussa. Silti näin vastuulliseen tehtävään ja sitoutumiseen kynnys on korkea. Kun sitten niinkin kevyellä foorumilla kuin Facebookissa kaveri välitti linkin 'synnyn ja kuolen tahtomattani, antakaa minun kuitenkin elää niinkuin tahdon', kirkastui koko juttu. Koko elämäni olen koettanut tasoittaa muiden tietä, onnistuinko, en tiedä. Nyt saattaa olla minun aika tutustua omannäköiseen elämään.

Niksi

Olen tässä viivytellyt eräiden kotihommien kanssa, mutta nyt tuli sitten mitta tarpeeksi täyteen. Se ykkösinha homma on kissojen vessojen siivoaminen ja murtuneen käden kunniaksi päätin sitten tehdä sen perusteellisesti. Kannattaa muistella tätä päivää, kun saan tuon vasurin taas käyttööni. Muutama muu pikkuhomma olisi vielä tehtävä, että huomenna saa siivooja tulla hoitamaan loput. Totisesti tässä parin viikon aikana olen oppinut ottamaan rauhallisesti.
Äskeinen kauppareissu ihanassa auringonpaisteessa onnistui yhtä unohdusta lukuunottamatta hyvin. Ollaan oltu flunssassa, minä vähemmän kipeänä ja kärsimättömämpänä lähdin nauttimaan kevätsäästä. Ei edes nuhaisena muistunut mieleen nenäliinat, vessapaperit tai talouspyyhkeet. En jaksa enää korjata tuota tekstiä ja tällä leipälaudalla se ei minulta onnistuisikaan.