Kesää jäljellä?

Sannanpäivä ja silloin yleensä olen aloittanut sukankutomisen. Tai neulomisen ylipäätään. Se on ollut syksyn enteilyä. Mihin tämä kesä katosi? Nukuin tänään puoli yhteentoista, vaikka illalla kävin nukkumaan samaan aikaan kuin töihin mennessä. Ennakointia. Tänään on viimeinen kesälomapäiviä. Koulut alkaa maanantaina ja sää on sen mukaisesti syksyinen, kolea. Oli vasta juhannuksen aika ja ihmeteltiin, mitä puutarhassa kasvaa. Onneksi mitään suurta projektia ei olla yritettykään aloittaa ja lomaa olen todellakin saanut viettää. Yhdet ihanat juhlat järjestettiin ja siinä olikin kaikki. Tuntuu kuin olisin viimeisellä lomaviikolla vetänyt peiton korville.
Suunnitelmissani oli lähteä pyöräilemään. Juu, hyvä suunnitelma. Ja saattaa vielä toteutuakin. Maanantaina viimeistään. Valutan kupin mustinta espressoa. Ja alan lukea. Ihanaa. Seuraavaan kesään valmistautumisen voisi aloittaa tilaamalla Kauppilasta villitulppaanin sipuleita. Pidätkö sipulikasveista? Minusta ne on ihanan salaperäisiä. Ja kaikki, mitä sipuli tietää, kertoo se meille ensi keväänä tai alkukesällä. Seuraavaksi tilataan talveksi polttopuuta. Ja pinotaan ne vajaan. Tänään on oikea päivä polttaa uunissa tulta. Yksi uuneistamme on edelleen kiukkuinen ja työntää savua makuuhuoneeseen. Koetetaan lepytellä sitä ennen syyssateita. Siis jos syyssateita riittää tälle syksylle. Viime vuonna oli niin sateista, ensin vettä ja sen jälkeen vielä uskomattoman paljon lunta.
Syysistutusten ja maan muokkaamisen jälkeen alkaa joulun valmistelu ja heti kohta sen jälkeen taimien istuttaminen. Oikeastaan tämä syksypuoli on tervetullutta peiton alle vetäytymisen aikaa. Jos koko vuosi hypetettäisiin samalla lailla kuin keväällä ja kesällä, ei meistä paljoa jäisi lapsille kertomista. Nyt kuitenkin ensimmäisenä huhkimaan hääjuhlia.

Vuosi kohta asuttu Miukulassa. Tämä on ollut hyvä vuosi. Kodistamme on tullut meidän näköinen. Jotakin pientä vielä..siis aina tulee olla jotakin pientä...